Ilmoittajansuojelulaki tiivistelmä
Selkeä yhteenveto Suomen ilmoittajansuojelulaista (1171/2022). Mitä laki vaatii organisaatioilta, miten ilmoittajaa suojellaan ja mitä seuraamuksia rikkomisista voi tulla.
1. Lain tausta
Euroopan unioni hyväksyi ilmoittajansuojeludirektiivin (2019/1937) lokakuussa 2019. Direktiivin tavoitteena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat EU-oikeuden rikkomisista työssään. Jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä joulukuuhun 2021 mennessä.
Suomessa ilmoittajansuojelulaki (1171/2022) hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2022 ja se astui voimaan 1.1.2023. Laki on laajempi kuin EU-direktiivin vähimmäisvaatimukset — se kattaa myös tietyt Suomen kansallisen lainsäädännön rikkomukset.
Lain virallinen nimi on "Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta" (1171/2022). Se kumoaa aiemman erillissääntelyn ja luo yhtenäisen kehyksen ilmoittajansuojelulle Suomessa.
2. Keneen laki soveltuu?
Ilmoittajansuojelulaki asettaa velvoitteita organisaatioille ja suojaa ilmoittajia. Sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvoite koskee seuraavia:
- Yksityisen sektorin yritykset ja yhteisöt, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää
- Kunnat, joissa on yli 10 000 asukasta, sekä kuntayhtymät
- Valtion virastot, laitokset ja rahastot
- Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät
- Finanssisektorin toimijat (pankit, vakuutusyhtiöt, sijoituspalveluyritykset) koosta riippumatta
- Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen piiriin kuuluvat yritykset koosta riippumatta
- Merenkulku-, siviili-ilmailu- ja offshore-alan toimijat koosta riippumatta
Ilmoittajan suoja koskee kaikkia, jotka ilmoittavat lain soveltamisalaan kuuluvista rikkomuksista — riippumatta siitä, onko organisaatiolla velvoitetta perustaa ilmoituskanava.
3. Mitä laki vaatii organisaatiolta?
Lain piiriin kuuluvien organisaatioiden on perustettava sisäinen ilmoituskanava ja käsittelyprosessi. Keskeisimmät vaatimukset ovat:
- Sisäisen ilmoituskanavan perustaminen, joka mahdollistaa kirjallisen tai suullisen ilmoittamisen
- Ilmoituskanavan tulee mahdollistaa anonyymi ilmoittaminen
- Ilmoituksen vastaanottamisesta on ilmoitettava ilmoittajalle 7 päivän kuluessa
- Ilmoittajalle on annettava palaute toimenpiteistä 3 kuukauden kuluessa
- Riippumattomien ja puolueettomien käsittelijöiden nimeäminen
- Ilmoittajan henkilöllisyyden salassapito koko käsittelyprosessin ajan
- Ilmoitusten ja niihin liittyvien tietojen asianmukainen dokumentointi ja arkistointi
- Tietojen poistaminen, kun niitä ei enää tarvita (viimeistään 5 vuoden kuluttua)
- Henkilöstön tiedottaminen ilmoituskanavan olemassaolosta ja käytöstä
4. Ilmoittajan suoja
Ilmoittajansuojelulain keskeinen tarkoitus on suojella ilmoittajia. Laki tarjoaa laajan suojan hyvässä uskossa ilmoittaville henkilöille:
Henkilöllisyyden suoja
Ilmoittajan henkilöllisyyttä ei saa paljastaa ilman tämän nimenomaista suostumusta. Käsittelijöitä sitoo ankara salassapitovelvollisuus. Ilmoittajan henkilöllisyyden paljastaminen on seuraamusten alaista.
Vastatoimien kielto
Ilmoittajaan ei saa kohdistaa minkäänlaisia vastatoimia ilmoituksen johdosta. Kiellettyä on mm. irtisanominen, lomauttaminen, siirtäminen toisiin tehtäviin, palkan alentaminen, uhkailu ja syrjintä.
Oikeusturva
Jos ilmoittajaan kohdistetaan vastatoimia, hänellä on oikeus korvaukseen. Todistustaakka on käännetty: työnantajan on osoitettava, ettei toimenpide johtunut ilmoituksesta. Vastatoimista voidaan tuomita sakkoja.
Laaja henkilöpiiri
Suoja koskee nykyisten työntekijöiden lisäksi myös entisiä työntekijöitä, työnhakijoita, harjoittelijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä, alihankkijoita ja hallituksen jäseniä.
5. Mitä voi ilmoittaa?
Ilmoittajansuojelulaki kattaa ilmoitukset, jotka koskevat EU-oikeuden tai tiettyjen kansallisten lakien rikkomuksia. Ilmoittaja saa suojaa, kun ilmoitus liittyy seuraaviin aloihin:
- Julkiset hankinnat ja kilpailuoikeus
- Rahoituspalvelut, rahoitustuotteet ja rahoitusmarkkinat
- Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
- Tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
- Liikenneturvallisuus (tie-, rautatie-, meri- ja ilmailu)
- Ympäristönsuojelu ja säteilyturvallisuus
- Elintarvike- ja rehuturvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi
- Kansanterveys (ml. lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet)
- Kuluttajansuoja
- Yksityisyyden ja henkilötietojen suoja (GDPR)
- Verotus (yritysveroasiat)
- EU:n taloudellisten etujen suoja
Ilmoittajan ei tarvitse olla varma rikkomuksesta — riittää, että hänellä on perusteltu syy uskoa, että rikkomus on tapahtunut tai tulee tapahtumaan. Ilmoittajan suoja ei kuitenkaan koske tietoisesti vääriä ilmoituksia.
6. Ilmoituskanavat
Laki määrittelee kolme ilmoituskanavaa, joita ilmoittaja voi käyttää. Pääsääntöisesti ilmoittaminen tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:
1. Sisäinen ilmoituskanava (organisaatio)
Ensisijainen ilmoituskanava. Organisaation itse perustama kanava, jolla ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen työnantajalleen tai organisaatiolle, jonka toiminnassa hän on havainnut rikkomuksen. Ilmoittajaa kannustetaan käyttämään ensin sisäistä kanavaa.
2. Ulkoinen ilmoituskanava (viranomainen)
Oikeuskanslerinvirasto toimii keskitettynä ulkoisena ilmoituskanavana. Ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen suoraan viranomaiselle, jos hän kokee, ettei sisäinen kanava ole sopiva tai luotettava. Myös toimialakohtaiset valvontaviranomaiset voivat vastaanottaa ilmoituksia.
3. Julkinen tiedonanto
Viimesijaisena keinona ilmoittaja voi saattaa asian julkiseksi (esim. medialle). Ilmoittaja saa suojaa julkisesta tiedonannosta vain, jos hän on ensin ilmoittanut asiasta sisäisesti tai ulkoisesti eikä toimenpiteisiin ole ryhdytty kohtuullisessa ajassa, tai jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että rikkomuksesta aiheutuu välitöntä vaaraa.
7. Seuraamukset
Ilmoittajansuojelulaki sisältää rangaistussäännöksiä sekä organisaatioille että yksittäisille henkilöille:
- Ilmoittamisen estäminen tai estämisen yrittäminen: sakko
- Vastatoimet ilmoittajaa kohtaan: sakko ja vahingonkorvausvastuu
- Ilmoittajan henkilöllisyyden luvaton paljastaminen: sakko
- Tietoisesti väärien tietojen ilmoittaminen: sakko ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu
- Ilmoituskanavan perustamisen laiminlyönti: hallinnollinen huomautus ja mahdolliset jatkoseuraamukset
Oikeuskanslerinvirasto valvoo ilmoittajansuojelulain noudattamista ja voi antaa huomautuksia organisaatioille, jotka eivät täytä velvoitteitaan. Ilmoituskanavan puuttuminen voi myös aiheuttaa merkittävää maineriskiä organisaatiolle.
8. Aikataulu ja siirtymäajat
Ilmoittajansuojelulaki astui voimaan 1.1.2023, mutta eri kokoisille organisaatioille on säädetty erilaisia siirtymäaikoja:
1.1.2023 alkaen
Vähintään 250 työntekijän yritykset, kunnat (yli 10 000 asukasta), valtion viranomaiset ja finanssisektorin toimijat — ilmoituskanavan on oltava käytössä.
17.12.2023 alkaen
50–249 työntekijän yritykset — myös näiden on perustettava sisäinen ilmoituskanava. Siirtymäaika on jo päättynyt.
Kaikki siirtymäajat ovat jo päättyneet. Jos organisaatiollasi on velvoite perustaa ilmoituskanava eikä sitä vielä ole, kanava on perustettava viipymättä.
Usein kysytyt kysymykset
Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin ilmoittajansuojelulaista
Täytä lakivelvoite helposti Ilmoittajansuojelu.fi-palvelulla
Palvelumme täyttää kaikki ilmoittajansuojelulain (1171/2022) vaatimukset. AES-256-salaus, täysi anonymiteetti, automaattiset määräaikamuistutukset ja suomalaiset palvelimet.
- Alle 50 henkilön organisaatioille täysin ilmaiseksi
- Ensimmäinen vuosi maksuton — sen jälkeen 29 €/kk + alv
- Rajaton määrä ilmoituksia, viestejä ja käsittelijöitä
Palvelun tuottaa Nordweb Oy (Y-tunnus: 2412683-9), Turku, Suomi.
Valmis täyttämään lakivelvoitteen?
Perusta lakisääteinen ilmoituskanava minuuteissa. Ei luottokorttia, ei sitoumuksia.