Ilmoittajansuojelulaki selkokielellä
Laki ilmoittajansuojelusta (1171/2022) tuli voimaan 1.1.2023. Se toimeenpanee EU:n whistleblower-direktiivin Suomessa ja asettaa organisaatioille konkreettisia velvoitteita.
Laki pähkinänkuoressa
Ilmoittajansuojelulaki suojaa henkilöitä, jotka ilmoittavat työnsä yhteydessä havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Laki:
- Kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan
- Edellyttää sisäistä ilmoituskanavaa tietyiltä organisaatioilta
- Asettaa määräajat ilmoitusten käsittelylle
- Mahdollistaa ilmoittamisen myös ulkoiseen kanavaan tai julkisesti
Lain tausta ja tarkoitus
Ilmoittajansuojelulaki perustuu EU:n whistleblower-direktiiviin (2019/1937), jonka tavoitteena on yhtenäistää ilmoittajansuoja koko EU:ssa. Suomessa laki valmisteltiin oikeusministeriön johdolla ja se hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2022.
Lain tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt voivat ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ilman pelkoa irtisanomisesta, syrjinnästä tai muista vastatoimista.
Lain soveltamisala
Laki koskee ilmoituksia, jotka liittyvät EU-oikeuden tai kansallisen lainsäädännön rikkomiseen seuraavilla aloilla:
Kenelle laki on pakollinen?
Sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvoite koskee:
Yksityinen sektori
Yritykset, yhdistykset ja säätiöt, joissa vähintään 50 työntekijää.
Kunnat
Kunnat, joissa vähintään 10 000 asukasta.
Julkinen sektori
Kaikki valtion virastot, hyvinvointialueet ja muut julkisoikeudelliset yhteisöt.
Erityistoimialat
Rahoitus-, vakuutus-, tilintarkastus- ja kirjanpitoalan sekä rahanpesulain piirissä toimivat organisaatiot koosta riippumatta.
Lakisääteiset määräajat
7 pv
Vastaanottokuittaus
Ilmoittajalle on ilmoitettava ilmoituksen vastaanottamisesta viimeistään 7 päivän kuluessa.
3 kk
Palaute toimenpiteistä
Ilmoittajalle on annettava palaute tehdyistä tai suunnitelluista toimenpiteistä 3 kuukauden kuluessa.
Vastatoimien kielto
Laki kieltää kaikki vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Kiellettyjä vastatoimia ovat muun muassa:
- Irtisanominen tai lomautus
- Alentaminen tai siirtäminen
- Palkan tai etuuksien vähentäminen
- Kielteinen suoritusarviointi
- Syrjintä tai häirintä
- Uhkailu tai maineen vahingoittaminen
Jos ilmoittajaan kohdistetaan vastatoimia, hänellä on oikeus vahingonkorvaukseen. Todistustaakka on työnantajalla — työnantajan on osoitettava, ettei toimenpide johtunut ilmoituksesta.
Lue koko laki Finlexistä: Laki ilmoittajansuojelusta 1171/2022
Täytä lain vaatimukset minuuteissa
Ilmoittajansuojelu.fi on suomalainen, turvallinen ja edullinen ratkaisu ilmoituskanavan perustamiseen.