Ilmoittajan suoja ja vastatoimien kielto
Ilmoittajansuojelulain ydin: kukaan ei saa joutua kärsimään siitä, että ilmoittaa havaitsemastaan väärinkäytöksestä.
Kuka saa suojan?
Ilmoittajan suoja on laaja ja kattaa huomattavasti enemmän kuin pelkästään perinteiset työntekijät:
Työntekijät ja virkamiehet
Kokoaikaiset, osa-aikaiset, määräaikaiset
Itsenäiset ammatinharjoittajat
Freelancerit, alihankkijat, konsultit
Osakkeenomistajat
Aktiivisessa roolissa yhtiössä olevat
Hallituksen jäsenet
Johtokunnat ja hallintoneuvoston jäsenet
Vapaaehtoiset ja harjoittelijat
Myös palkattomat
Työnhakijat
Rekrytointiprosessin aikana havaittu rikkomus
Entiset työntekijät
Työsuhteen aikana havaittu rikkomus
Ilmoittajan avustajat
Kollegat, jotka auttoivat ilmoittamisessa
Suoja ulottuu myös ilmoittajan läheisiin — sukulaisiin tai muihin henkilöihin, jotka joutuvat vastatoimien kohteeksi yhteyden vuoksi ilmoittajaan.
Suojan edellytykset
Ilmoittaja saa lain mukaisen suojan, kun kolme edellytystä täyttyvät:
- Perusteltu usko: Ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että ilmoitetut tiedot pitävät paikkansa ilmoitushetkellä. Tietojen ei tarvitse olla osoittautuneet oikeiksi — riittää, että ilmoittaja vilpittömästi uskoo niiden olevan totuudenmukaisia.
- Soveltamisala: Ilmoitus koskee lain soveltamisalaan kuuluvaa rikkomusta (ks. soveltamisalat).
- Työn yhteydessä: Ilmoittaja on havainnut rikkomuksen työnsä yhteydessä — työsuhteessa, palvelussuhteessa tai muussa ammatillisessa yhteydessä.
Vastatoimien kielto
Laki kieltää yksiselitteisesti kaikki vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Ilmoittajaan ei saa kohdistaa mitään epäedullista kohtelua sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen. Kielto koskee kaikkia organisaatioita riippumatta siitä, onko ilmoitus tehty sisäiseen vai ulkoiseen kanavaan.
Kiellettyjä vastatoimia ovat muun muassa:
Todistustaakan kääntäminen
Käännetty todistustaakka: Jos ilmoittaja väittää joutuneensa vastatoimien kohteeksi ilmoituksen tekemisen jälkeen, työnantajan on todistettava, että kielteiset toimenpiteet eivät liity ilmoitukseen.
Tämä tarkoittaa, ettei ilmoittajan tarvitse itse todistaa syy-yhteyttä — työnantajan on osoitettava, että toimenpiteille on ollut perusteltu ja ilmoituksesta riippumaton syy.
Hyvitys ja vahingonkorvaus
Hyvitys
- Oikeus hyvitykseen vastatoimien kohteeksi joutuneelle
- Ei vaadi todistetun vahingon syntymistä
- Ei vaadi tahallisuutta — myös tahattomat vastatoimet
- Suuruus suhteessa teon vakavuuteen ja haittaan
Vahingonkorvaus
- Oikeus korvaukseen taloudellisesta vahingosta
- Edellyttää tahallisia vastatoimia
- Vahingon määrä on todistettava
- Ei poissulkeva hyvityksen kanssa
Vanhentumisaika
Hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimukset on esitettävä kahden (2) vuoden kuluessa vastatoimien tapahtumisesta.
Väärän ilmoituksen seuraamukset
Suoja ei ulotu tahallisesti väärien ilmoitusten tekemiseen. Jos henkilö tekee tietoisesti perättömän ilmoituksen:
- Ilmoittaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheutetusta haitasta
- Mahdollisia rikosoikeudellisia seuraamuksia: väärä ilmianto, kunnianloukkaus
- Väärä ilmoitus ei nauti lain tarjoamaa suojaa vastatoimia vastaan
Huom: Kynnys on korkea. Jos ilmoittaja vilpittömästi uskoo tietojensa olevan oikeita, hän saa suojan, vaikka tiedot myöhemmin osoittautuisivat virheellisiksi. Kyse on nimenomaan tahallisesta valheesta.